Jarmo Hirvikorvelle METSO-alue on kuin hyvä viini, joka paranee ajan myötä

Uutinen 29.10.2013 klo 12.00
Jarmo Hirvikorpi
Jarmo Hirvikorpi ja Matti Seppälä esittelevät METSO-retkeläisille aluetta. © Marja Nousiainen

Lohjalaisen Jarmo Hirvikorven METSO-kuviot lähtivät liikkeelle Suomen metsäkeskuksen kanssa, kun Hirvikorpi otti yhteyttä metsäasioissa jo aiemmin tutuksi tulleeseen metsäneuvoja Leena Kaliniin Häme-Uudeltamaalta. 

Alueelta löytyi mm. metsälakikohde, liito-oravien pesäpuiksi ottamia vanhoja haapoja ja monimuotoista vanhaa metsää. Leena Kalin ymmärsi pian, että näin hieno ja monipuolinen kokonaisuus sisälsi aineksia pysyvän suojelun METSO-kohteeksi ja pyysi paikalle Uudenmaan ELY-keskuksen Jani Seppälän.
- Aina kun löydän luonnon kannalta arvokkaan kohteen, käyn metsänomistajan kanssa läpi eri vaihtoehdot eli ympäristötuen ja pysyvän suojelun, joista metsänomistaja voi sitten valita itselleen sopivan, sanoo Leena Kalin.

Alue on harvinaisen monipuolinen, sillä sieltä löytyy vanhaa metsää ja lahopuuta, isoja mäntyjä, runsaasti haapaa ja kerroksellista metsää. Lisäksi suon lämpäre, jyrkänne sekä puro, jotka on kartoitettu metsälakikohteiksi.

Jani Seppälä teki ehdotuksen yksityisen suojelualueen perustamisesta. Jarmo Hirvikorven ei kauaa tarvinnut miettiä päätöstä:
- Halusin, että alue jää hamaan tappiin asti suojelluksi. Alueesta pystyi muodostamaan isomman kokonaisuuden tuleville sukupolville.

Hyypiänmäki on nyt noin 15 hehtaarin yksityinen luonnonsuojelualue. Alueella on runsaslahopuustoista kangasmetsää, lehtoa ja metsäistä kalliota. Hirvikorven tilalla metsää on yhteensä noin 100 hehtaaria ja peltoa noin 40 hehtaaria.

METSO-alue löytyi asiantuntijoiden hyvällä yhteistyöllä

Hirvikorpi rohkaisee metsänomistajia tutkimaan METSOn mahdollisuuksia:
- Kannattaa kutsua paikalle ELY-keskuksen METSOsta vastaava henkilö, jos omailla mailla on kohde jonka soveltuvuus METSOon askarruttaa ja kiinnostaa. Se ei maksa mitään, mutta voi aukaista uusia mahdollisuuksia. Minullakin osa metsistä on maaston vaikeakulkuisuuden johdosta tavallisen metsätalouskäytön ulottumattomissa. METSO antaa mahdollisuuden hyödyntää tällaiset kohteet myös taloudellisesti ja se tuttu vanha metsä jää paikalleen.

ELY-keskuksen Jani Seppälä kertoo:
- Jarmo otti yhteyttä minuun huhtikuun lopulla 2010 ja virallinen päätös luonnonsuojelualueen perustamisesta tehtiin joulukuussa samana vuonna.

- Olen saanut muutamia samankaltaisia yhteydenottoja metsäkeskuksesta, joista osasta on tullut pysyviä suojelualueita. Tämä luonnonsuojelualue on hyvä esimerkki maanomistajan ja viranomaisten välisestä saumattomasta yhteistyöstä luonnon hyväksi.

Jarmo Hirvikorpi on tyytyväinen metsäkeskuksen Leena Kalinin ja ELY-keskuksen Jani Seppälän (alarivin vasemmassakuvassa) toimintaan. Hänen mukaansa asiat etenivät nopeasti, sillä METSO-prosessi kesti vain vuoden, kun puukaupassa menee maksimissaan kaksi vuotta ja korvauskin tyydyttää:
- Suojelusta saatava veroton korvaus on kilpailukykyinen tavalliseen puukauppaan nähden. Osan korvausrahoista käytin yhden pitkäaikaisen haaveen, metsäperävaunun hankintaan.

Hirvikorvella on yksi vinkki METSOn markkinointipuheisiin

- METSOn tunnettuus on lisääntynyt, mutta edelleen tärkeää olisi teroittaa suojelun vapaaehtoisuutta. Näppituntumalta sanoisin, että sanan suojelu moni yhdistää pakkosuojeluun. Tämä johtunee varmasti Natura-suojelusta, jollahan ei ole mitään tekemistä vapaaehtoisen METSO-ohjelman kanssa. Aina kun juttelen ystävien tai tuttujen kanssa, korostan vapaaehtoisuutta.

Jarmo Hirvikorpi käy alueella aina kun ehtii ja hänen lempipaikkansa on jyrkänne, josta avautuvat huikeat näköalat pelloille ja metsänreunaan  (ylärivin vasen kuva).
- Minulle METSO sopii hyvin. Mielelläni ulkoilen vanhassa metsässä, joka on kuin viini, sen luontoarvot vain paranevat ajan myötä. Hienoa että minulle avautui mahdollisuus säilyttää osa metsästä luonnontilaisena omaksi ja jälkipolvien iloksi.