Lehtomainen kangasmetsä säilyy METSOlla

Uutinen 25.6.2015 klo 12.00
Seppo Rouvinen
Kiteellä sijaitsee Seppo Rouvisen METSO-metsä. © Marja Nousiainen

Tapasimme toukokuussa 2015 METSO-tutkimushankkeen metsäretkellä Joensuun seudulla metsänomistaja Seppo Rouvisen, joka omistaa metsää kuolinpesän ja metsäyhtymien osakkaana Kiteellä. 

Rouvisen METSO-alueen koko on 3,4 hehtaaria ja 10 vuoden määräaikainen sopimus päättyy vuoden 2016 lopulla. Sopimus tehtiin aikoinaan Keski-Karjalan lehtoverkostohankkeen luonnonarvokauppana.

Mikä on METSO-alueesi tulevaisuus?
- Ei ole vielä keskusteltu osakkaiden kesken asiasta. Luulen, että suhtaudumme edelleen myötämielisesti ainakin määräaikaiseen suojeluun. Ainakaan näköpiirissä ei ole hakkuita. Itse olen jopa ajatellut, että kohdetta voisi hieman laajentaa, kertoo Seppo Rouvinen.

Millainen METSO-alue on?

Kiteenjärven rannalla sijaitsevan alueen ranta on alavaa metsäluhtaa: ohutta lehtipuustoa kuten pajua ja haapaa. Luhtalajeista siellä esiintyy vehkaa, kurjenjalkaa ja kurjenmiekkaa.

Suurin osa alueesta on kuitenkin lehtomaisella kankaalla kasvavaa uudistuskypsää metsää, jonka puusto on eri-ikäistä, metsästä löytyy mm. vanhoja kookkaita lahovikaisia puita ja järeitä haapoja sekä vanhoja koivuja ja kilpikaarnaisia mäntyjä. Pystyyn kuolleita puita ja maassa lahoavia kookkaita puita on melko runsaasti.

- Tällä kohteen lehtomaisen kankaan osalla on myös metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö eli rehevä lehtolaikku, jossa kasvaa vaateliaista lajeista mustakonnanmarjaa, syyläjuurta ja lehtomaitikkaa, kertoo Rouvinen.

Seppo Rouvinen on nyt töissä Suomen Sijoitusmetsät Oy:ssä, mutta kiinnostus ja tieto METSOsta virisi aiemmalla työpaikalla Itä-Suomen yliopistolla. Työn kautta Rouvinen tutustui METSOon, sillä hänen omistamiensa metsätilojen ainoa metsälain erityisen tärkeä elinympäristö sijaitsee alueella ja sitä kautta oli helppo hypätä mukaan METSOon.

Rouvinen kertoo että alueen hakkuukypsää metsää ei oltu ajateltu hakattavan, sillä sen vieressä sijaitsee kaksi kesämökkiä ja rehevänä, osittain myös kosteana metsätyyppinä sen uudistaminen olisi ollut haasteellista.

- Kun tarjoutui tuollainen mahdollisuus, josta sai vieläpä rahallisen korvauksen, niin mikä ettei. Korvaus on ainakin tällä kohteella ihan hyvä.

Oliko muita vaihtoehtoja metsän tulevaisuudelle kuin METSO?

- Ei oikeastaan. Kuten edellä totesin, niin se olisi hyvin suurella todennäköisyydellä säilynyt koskemattomana myös ilman METSOa. Mutta METSO sinne tuli eikä tarvinnut muita osakkaita juuri suostutella.

Rouvinen haluaa kannustaa muitakin metsänomistajia METSOon:
- Jos metsistänne löytyy mielestänne suojelemisen arvoinen alue, niin ottakaa yhteyttä METSO-asiantuntijoihin, selvittäkää eri vaihtoehdot suojelulle, miettikää rauhassa ja tehkää päätös.