METSO pelasti Möttösen perikunnan metsät

Uutinen 16.9.2014 klo 12.00
METSO mahdollisti Möttösen perikunnan metsien suojelun tuleville sukupolville. Möttösen veljekset Jouko ja Veli-Juhani saivat sitkeän työn tuloksena 30-jäsenisen perikunnan metsän METSO-ohjelmaan keväällä 2013. Noin 15 hehtaarin Myhkyrin metsä myytiin valtiolle luonnonsuojelualueeksi. Möttösen suvulla on ollut Myhkyrin torppa vuodesta 1900, jolloin torpan asuttivat veljesten ukki ja mummo: Jaakko Möttönen ja Wilhelmiina Schroderus.

Möttösen perikunnan METSOn polkuja valottaa Veli-Juhani Möttönen, Jaakon pohjanpoika:
- Suvun metsä on ollut perikunnan hallussa ukin kuoltua vuonna 1935. Metsät ovat säilyneet luonnontilaisina siitä lähtien.

Metsä, pieni tila, sijaitsee Kainuussa, Paltamon kunnan Savirannan kylässä. Paikka on yhä tiettömän taipaleen takana, joskin 1970-luvulla lähelle on tehty metsäautotie.

 Veli-Juhani kuuli METSOsta vuonna 2010:

- Jostakin silmiini sattui Etelä-Suomen metsien METSO-ohjelma. En silloin ymmärtänyt, että se käsitti myös Kainuun alueen. Tämä synnytti kuitenkin ajatuksen muuttaa tila virallisesti luonnonsuojelualueeksi.
- En tiennyt miten se olisi mahdollista ja suostuisiko muu suku ajatukseen, mutta soitin velipojalle Joukolle ja hän innostui asiasta.

Veli-Juhani Möttönen otti yhteyttä Kainuun metsäkeskuksen Teemu Pulkkiseen, joka puolestaan kehotti ottamaan yhteyttä Kainuun Ely-keskuksen Marja Manniseen. Siitä asiat lähtivät rullaamaan. 

 Alueen säilyttäminen luonnontilaisena tuleville sukupolville on ollut tärkein asia, sanovat Möttöset:
- Nyt vain asiat loksahtivat METSOn ansiosta hyvin kohdalleen. Tällä tavalla perikunnan osalta asia sai parhaan mahdollisen lopputuloksen. Perikunta luonnollisesti luottaa, että alue tulee säilymään luonnonsuojelualueena ja muistona tuleville sukupolville. 

Metsäteistä kertyneet kustannukset kantona kaskessa

Veli-Juhani kertoo, että vaikka jo aikoinaan 1970-luvulla tilan osalta ilmoitettiin, ettei suunniteltua metsätietä tarvita eikä tulla käyttämään, niin tiekustannuksiin oli silloin pakko osallistua. Prosessin kuluessa maksujen perintä siirtyi perintätoimistolle, jonka takia kulut kasvoivat nopeasti. Perikunnan olisi ollut mahdotonta selvitä maksuista ilman metsien hakkuuta.

Kun METSOn mahdollisuus esitettiin perikunnan jäsenille, oli päätös hämmästyttävän helppo ja nopea:
- Yhtään vastakkaista mielipidettä ei ole kantautunut minun korviin saakka.
- Mukavinta oli löytää sukulaisia, joita ei ole koskaan ennen tavannut ja helpointa yhteistoiminta heidän kanssaan yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi, iloitsee Veli-Juhani.

Suuret kiitokset ja sylillinen ruusuja 

Kainuun ELYn Marja Manniselle sekä oikeusaputoimiston Eeva Korhoselle Möttöset antavat suuret kiitokset. Kaksikko auttoi eteenpäin vaikeissa kohdissa.
- Kaikkein työläin asia oli saada sukuselvitys eli viralliset asiat kuntoon.

- Mielestämme METSO antaa hyvän mahdollisuuden saattaa luonnonsuojelualueiksi laajojenkin perikuntien luontoarvoja sisältäviä alueita. Tällaisilla alueilla on usein perikunnille tunnearvoa eikä niitä sen vuoksi haluta hakata taikka myydä ulkopuolisille hakattavaksi.

Myhkyrin vaaran laki komeine näkymineen Oulujärvelle on alueen mieliin painuvin paikka. Maiseman on ikuistanut myös taidemaalari T. G Tuhkanen, joka on yhä uudelleen palannut sinne, Jumalan selän taakse, 1920-1940-luvuilla.  Jos luontoon erikoistuneen taiteilijan silmä ja mieli rakastui Myhkyriin, kertoo se kyllä jo jotain alueen kauneudesta ja luonnon puhuttelevasta rikkaudesta, sanoo Jouko Möttönen.

Veli-Juhanille ikikuusikko tarjoaa tarinoita:
- Kuusikossa voi hiljentyä kuuntelemaan kuusien kertomia tarinoita entisistä ajoista.

Jouko toivoo, että suojelu auttaa lintuja tulevinakin vuosina:
- Loppukesällä Myhkyrillä viimeksi käydessäni muistot palasivat mieleen kun totesin kymmenien kanalintujen parvien taas palanneen alueelle.

Nälkä kasvaa syödessä, vai miten se menikään? Sillä: Möttösillä on halukkuutta saada suojelua laajennettua yli Myhkyrin metsien.

- Jotta alue olisi ehjä kokonaisuus, vielä osa Taivallampea kohti viettävästä kalliojyrkänteestä ja sen kainalossa oleva laavupaikka sekä suoalue, joka kiertää Myhkyrin kallion pohjoispuolella, olisi toiveissa saada suojeltua.
- Ei luulisi olevan aivan mahdoton homma jos tahtoa riittää, toivovat Möttöset.