Pitkäaikainen luonnonehtoinen metsienhoito johti määräaikaiseen ja pysyvään METSOOn

Uutinen 5.11.2013 klo 12.00
Karri Askon metsässä.
Karri Asko ja metso-retkeläiset. © Kimmo Syrjänen

Hollolassa, Vesijärven rannalla sijaitsee Karri Askon noin 30 hehtaarin tila. Karri on asunut lapsuutensa tilalla ja sai sen perinnöksi isältään 1990-luvun puolivälissä. MMM Karri Asko työskentelee osa-aikaisesti viljatilalla Pornaisissa ja vuokraa omalla tilallaan loma-asuntoja pitkillä vuokrasopimuksilla ympärivuotiseen käyttöön. Osa mökeistä toimii vakituisina asuntoina.
- Minulle on merkittävää, että myös vuokralaiset arvostavat luontoa. Yhteistyö on mennyt hyvin ja on hienoa vaihtaa luontokokemuksia asukkaiden kanssa.

Maaperä alueella on rehevää ja lehtomaista. Huomattava osa metsistä on vajaa-tuottoista, tulvalle altista, puustoltaan ja eliöstöltään rikasta rantalehtoa.

Talousmetsää on muutamia hehtaareita ja siinäkin on menty enemmän luonnon ehdoilla eli esimerkiksi pyritty luomaan tilaa muulle lehtokasvillisuudelle valtapuun eli kuusen kustannuksella.

Metsien suojelu ja hoito on kiinnostanut Karri Askoa pikkupojasta alkaen. Metsien jatkuvan kasvatuksen menetelmä on aina tuntunut luontevammalta kuin tehometsätalous päätehakkuineen.
- 1990-luvun alusta on tullut kokeiltua lahopuiden lisäämistä kaulaamalla tai vaurioittamalla pystypuita: järeämpiä koivuja, haapoja, pihlajia ja tuomia.

Näin metsiin on saatu valoisuutta poistamatta varjostavaa lehtipuustoa kokonaan. Osa puusta on otettu polttopuuksi ja kuusta sekä mäntyä on myyty kuitupuuna tai sahautettu. Järeitä pihlajia on myyty pieni erä puusepänkin käyttöön.

WWF:n perintömetsäprojekti muokkasi asenteita

Virallisempaan metsien suojeluun Karri tutustui WWF:n perintömetsäprojektin myötä. Perintömetsiin ei kuulunut pakotteita, muttei myöskään korvauksia suojelusta.
- Se oli kuitenkin merkittävä askel kohti metsänomistajien ja viranomaisten yhteisymmärrystä ja vapaaehtoisen metsänsuojelun mahdollisuutta.

Viiden hehtaarin metsäala liitettiin perintömetsäalueeksi noin 1990-luvun puolivälissä.
- Hienolta tuntui, että suojelu oli jo silloin osin virallistettu.

Kun METSOsta alkoi tulla tietoa, innostuin siitä heti, mutta verkkaisesti lähdin liikkeelle ja otin yhteyttä Metsäkeskukseen. Aluksi sielläkin oltiin aika hitaita, niin otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen.
- Maksua vastaan olisi neuvoja tarjottu heti. Aluksi hämmästyin hieman, kun oletin metsänhoitomaksun kattavan esimerkiksi neuvontakuluja.

Sittemmin uudella yrittämällä asiat lähtivät rullaamaan jouhevasti ja leppoisan asiallisesti metsäkeskuksen kanssa. Metsäkeskus teki metsänhoitosuunnitelma koko alueelle. Samassa yhteydessä pantiin vireille liittyminen METSOon.  Noin kuusi hehtaaria metsää liitettiin määräaikaiseen 10 vuoden suojelusopimukseen.

Alueesta maksettiin kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukainen ympäristötuki.
- Suojelupäätöstä helpotti paljon se, että sopimus tehtiin määräaikaiseksi.

Alueen metsä on suurimmaksi osaksi rantojen myötäistä tervaleppää ja muuta lehtipuuta kasvavaa metsikköä. Aiemmin tehtyjen metsänhoitosuunnitelmien mukaan alueelle olisi pitänyt istuttaa kuusta. Tällöin lehtipuusto olisi pitänyt ennemmin tai myöhemmin poistaa tai se olisi väistynyt kuusten tieltä, jolloin metsä olisi huomattavasti yksipuolistunut. Nyt metsä säilyy runsaana, joskin monien mielestä epäsiistinä ryteikkönä.

METSOn vapaaehtoisuutta ei voi liikaa korostaa

- Tämän määräaikaisesti suojellun alueen lisäksi olin vuosia suunnitellut noin neljän hehtaarin suuruista, erityisen rehevää lehtomaista metsäaluetta, jolla kasvaa runsaana metsälehmusta ja pähkinäpensasta.

Ennen kuin Karri kerkesi asiaa laittaa itse vireille, ELY-keskuksesta tulikin ukaasikirje postissa, että alueen voi suojella vapaaehtoisesti tai sitten se suojellaan pakolla.

Tässä kohtaa hän ymmärsi niitä maanomistajia, jotka kiukuspäissään hakkaavat vaikkapa valkoselkätikkametsikön ennen pakkosuojelua. Karri oli vuosia hoitanut metsiään luonnon ehdoilla vapaaehtoisesti, nyt hän sai kiitokseksi pakkosuojelu-uhkauksen.

- Vinkkinä viranomaisille sanoisin, että avoin rakentava yhteistyö maanomistajien kanssa olisi ympäristönsuojelulle tehokkaampaa kuin vastakkaisten osapuolien korostaminen ja kielteiset ennakkoasenteet.

Alkuhämmästyksen jälkeen METSO-suojelusopimuksen valmistelu ja laadinta sujuivat oikein hyvin ja mukavissa merkeissä Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Erityisesti metsälehmusten ansiosta alue kuuluu suojeltaviin metsiin luonnonsuojelulain perusteella.  Alue rauhoitettiin pysyvästi yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi. Rauhoituskorvaus maksettiin kertakorvauksena puuston arvon perusteella.

- Korvaus tuntui ihan hyvältä, mutta se onkin viimeinen merkittävä taloudellinen tuotto alueesta enää koskaan.

Erityisen mielekästä ja motivoivaa Karrin mielestä yksityisen suojelualueen perustamisessa oli se, että ELY-keskus teki alueelle hoitosuunnitelman yhteistyössä ja otti myös Karrin näkemykset huomioon. Suhde metsään säilyy näin konkreettisempana, kuin jos metsällä olisi vain maisemallista tai virkistysarvoa.

- Hoitosuunnitelman mukaisesti saan itse poistaa lehtokasvillisuutta varjostavaa kuusen, pihlajan ja vaahteran tiuhaa alikasvosta ja kaadetut kuusennäreet saa vieläpä hyödyntää, iloitsee Karri.

Karri viettää suojelluissa metsissään melko paljon aikaa retkeillen ja luontoa tarkkaillen.
- Tällä alueella on muuten löydetty myös kivikautinen asuinpaikka, jonka museovirasto kävi merkitsemässä maastoon.

Karrille on mielenkiintoista toimia yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa merkittävissä asioissa ja olla mukana säilyttämässä arvokkaita kohteita.