Polunpätkä, hirsilaavu ja metsän tunnelmat ihastuttavat Koverossa

Uutinen 3.9.2015 klo 12.00
Rauno Suhonen
Joensuulaisen Rauno Suhosen metsästä 7 hehtaaria METSOon. © Rauno Suhonen.
Joensuulaisen Rauno Suhosen METSO-tarina kiertyy vanhan sukutilan perinnemaisemaan ja ympäröivään luontoon Koverossa. Elämäntyön puutarha- ja metsätyövälinekauppiaana tehnyt Suhonen on siirtynyt sotahistorian harrastajaksi ja kirjailijaksi. Viimeisin kirja ”Kovan kohtalon pommikone JK-254” ilmestyi syyskuussa 2014.

Koverossa sijaitsevaan tilaan kuuluu Lankilan suojeltu talo rakennuksineen ja maa-alueineen. Suhosen harrastuksiin kuuluu myös laajahkon perinnemaiseman ja muun rakennuskannan ylläpitoa ja suojelulla saadaan säilytettyä palanen vanhaa sukutilan luontoa.

Pysyvästi suojellun METSO-kuvion koko on 7,7 hehtaaria, jossa on hieman suota ja jyrkkää, puroon laskevaa rinnettä. Pääosin alue on kivi- ja sammalpohjaista korpea.

Sukuni on asettunut Koveroon vuonna 1690. METSO-metsäni on pala Suholan vanhaa päätilaa, kertoo Rauno Suhonen.

METSOn alkuvaihe

Päädyin hakeutumaan METSOon, koska kuvio on virkistysarvoltaan merkittävä, eikä metsän maksimaalinen tuotto ole ajatuksissani päällimmäisenä. Alueen puuston kasvu lienee puuston ikärakenteesta johtuen käytännössä miinusmerkkinen mm. lahoamisen vuoksi, joten toinen vaihtoehto olisi ollut päätehakkuu ja uudistaminen.

Monipuolinen lajisto, hirsilaavu ja fiilistelyä

Puusto on pääosin vanhaa, lahoavaa ja naavaista kuusikkoa. Alueella on myös haapaa, koivua, vaivaiskoivua, raitaa, katajaa ja mäntyä. Maasto on pääosin mustikkavarvukkoa, sammalmattoa ja louhikkopohjaista puron vartta sekä suota.

Yksi omasta mielestäni merkittävä osa on Tuupovaaran kirkonkylälle johtava reilu satavuotias kirkkopolun pätkä, jota on säilynyt metsässäni puolisen kilometriä. Alun perin lähes 30 kilometriä pitkä polku on tietääkseni muilta osin tuhoutunut, kertoo Rauno Suhonen.

Suhosen perhe viettää metsässä paljon aikaa erityisesti syys-talviaikaan.

Mielipaikkani on alueella sijaitseva hirsilaavu. Myös suojelupalstaan rajoittuvan joen koski erityisesti keväisin on vaikuttava.
Mikään ei ole niin rauhoittavaa, kuin istua kaikessa rauhassa vanhan metsän erilaisissa maastokohdissa. Yksi parhaimmista hetkistä on alkutalven iltapäivän alkava hämärä, jolloin lunta on maassa vain ohut kerros. Taivaalta hiljalleen laskeutuvat kookkaat lumihiutaleet kruunaavat tunnelman.

Monipuolisesta linnustosta mainittakoon kaikki metsäkanalinnut kookkaissa männyissä hakovine metsoineen, sekä palokärki, pohjantikka ja puukiipijä. Alueella viihtyvät tavallisimpien nisäkkäiden lisäksi myös karhu, susi, ilves, ahma ja liito-orava sekä näätä ja majava.

Suojelupäätöksen käytännön eteneminen

Suojelupäätöksen lainvoimaisuuden saavuttamiseen meni ensimmäisestä neuvottelukosketuksesta Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen noin yhdeksän kuukautta.

Vaimo ja aikuiset lapseni suhtautuvat Metso-suojeluohjelmaan erittäin myönteisesti ja suosittelen METSOa lämpimästi kaikille, joilla on ajatuksia metsänsä tai sen osan suojelusta.

Suhosen mukaan asian vaatimaa byrokratiaa ei kannata arkailla, sillä ensimmäisen yhteydenoton jälkeen asiat alkavat rullata todella vaivattomasti. Pienten yksityiskohtien tarkentaminen ja sovittujen asioiden kirjaaminen tarkasti ylös sopimukseen kannattaa suorittaa luonnosvaiheessa.

Rahasta ja METSOn vapaaehtoisuudesta

Mielestäni korvaus on asiallinen, enkä ainakaan omalta kohdaltani nähnyt tarvetta lisäneuvotteluille tältä osin. Lopullinen päätösvalta on näissä asioissa aina maanomistajalla.

Rauno Suhonen haluaa kiittää lämpimästi kaikkia suojeluasiaa hoitaneita henkilöitä vaivattomasta ja miellyttävästä yhteistyöstä.