Metsiensuojelu auttaa vaelluskaloja Kiskonjoella

Uutinen 27.11.2017 klo 14.54
Kiskonjoki
METSO-seurantaryhmä tutustuu Kiskonjoen lajistoon.

Ainutlaatuinen yhteistyö Freshabit-hankkeen ja METSO-ohjelman välillä hyödyttää niin uhanalaista taimenta kuin muita lajeja Lounais-Suomen jokialueilla.

Paksu sammalpeite joustaa jalkojen alla ja metsän aromit täyttävät sieraimet. Rauhoittavasta puron solinasta voi päätellä oikean kulkusuunnan.

Poikkeuksellisen kaunis syyspäivä on mitä mainioin kenttäretkelle. METSO-seurantaryhmä on jalkautunut maastoon tutustumaan Naturaan kuuluvan Kiskonjoen kunnostustoimiin. Vesistö on yksi mittavan EU-rahoitteisen, järvien, virtavesien ja soiden parantamiseen tähtäävän Freshabit LIFE IP -hankkeen kohdealueista. Täällä virtavesiä ennallistetaan muun muassa taimenten poikastuotannon ja lohikalojen vaellusmahdollisuuksien parantamiseksi. Samalla hankkeessa sukelletaan pinnan alle selvittämään muun muassa erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan, raakun, tilaa.

”Alueella asuu geneettisesti oma taimenkanta, joka viihtyy Salpausselän reunamuodostelmista virtaavassa viileässä pohjavedessä. Hankkeessa laitetaan kirjaimellisesti kädet soraan kunnostamalla taimenen elinympäristöjä ja poistamalla esteitä kalojen vaelluksen tieltä. Kahdella rakennettavalla kalatiellä on tarkoitus mahdollistaa kaloille vaellus merestä 28 kilometrin reitti Kirkkojärvelle ja Kirkkojärvestä edelleen latvavesiin”, kertoo Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen Valonian vesiasiantuntija Janne Tolonen.

Kiskonjoki on varsin monimuotoinen myös vesistöä ympäröivillä alueilla: kannasraunikki, käpälähietakoi, harsosammal ja korpilehväsammal ovat muutamia alueen harvinaisia lajeja. Luontotyypit vaihtelevat letoista suppalampiin. Näiden arvokkaiden luontokohteiden säilymisessä METSO-ohjelma on keskeisessä roolissa. Kiskonjoen ja niin ikään Freshabit-hankkeen piiriin kuuluvan Karvianjoen alueille on määrä perustaa 60 hehtaaria luonnonsuojelualueita ostamalla metsää pysyvään suojeluun METSO-ohjelman kautta. Maanomistajille maksetaan luonnonsuojelualueesta korvaus puuston arvon perusteella.

harsosammal
Uhanalainen harsosammal kasvaa pääosin varjoisissa, lähteisissä korvissa.

”Jo nyt alueita on suojeltu 45 hehtaaria, joista suurin osa sijaitsee Kiskonjoen alueella. Kyseessä on todellinen win-win-tilanne, sillä METSO-suojelu tarjoaa maanomistajille taloudellisesti kannattavan vaihtoehdon turvata jokialueen luonnon monimuotoisuutta. EU-rahoitteisessa LIFE-hankkeessa vaaditaan 40 % omaa rahoitusta, joten METSO-rahoitus turvaa siltäkin osin koko hankkeen toteutusta”, kertoo aluekoordinaattori Pinja Kasvio Freshabitia koordinoivasta Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Retki jatkuu joen luonnollista uomaa seuraillen. Joki on kirkasvetinen, mutta paikoin hyvin matala ja lähes umpeenkasvanut. Tarkkasilmäisimmät kertovat kuitenkin nähneensä etäämpänä taimenia. Yksi bongaa harsosammaleen, ja pian uhanalainen laji on ikuistettu kameran ruutuihin.

Retki huipentuu Kosken kartanolle, jonka maiden läpi Kiskonjoki virtaa huomattavasti vuolaampana. Muutama vuosi sitten Suomen ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi valittu Koskis tunnetaan luomu-hereford-karjan kasvatuksen lisäksi laajoista METSO-suojelualueista ja ennallistetuista perinnebiotoopeista.

Kiskonjoki
Kiskonjoki virtaa Kosken kartanon perinnemaiseman halki.

Nyt kartanon omistajan Fredrik von Limburg Stirumin monen vuoden odotus on päättymässä, kun vanhan voimalaitospadon yhteyteen päästään vihdoin rakentamaan kalatietä osana Freshabit-hanketta. Sen pitäisi mahdollistaa lohen ja taimenen vaellus kartanon maiden läpi kohti Kiskonjoen latvoja.

Aivan yksinkertaisesta hommasta ei ole kyse, sillä kartanon juuret juontavat aina 1600-luvulle, jolloin alueella toimi Ruotsin kuninkaan tarpeita palvellut rautaruukki. Museovirasto valvoo tarkasti kalatien rakennustöitä arkeologisten arvojen turvaamiseksi.

Fredrik von Limburg Stirumin haaveissa siintää jo lohikalojen kalastus osana tilan kestävää luontomatkailua. Sen toteutumiseksi pitää selättää vielä monia varsin konkreettisia esteitä, mutta enää unelma ei vaikuta niin kaukaiselta.

Kosken kartanon omistaja
Kosken kartanon Fredrik von Limburg Stirum esittelee suunnitellun kalatien sijaintia.

Teksti ja kuvat:

Jussi Palmén, ympäristöministeriö