METSO-esimerkkikohteen korvauslaskelma - pysyvä suojelu

Esimerkin metsä on METSOn valintaperusteiden mukaista, runsaslahopuustoista kangasmetsää, jossa kasvaa sekapuustoa keskimäärin 250 m3/ha. Puusto on noin 80-vuotiasta ja metsän pinta-ala 5 hehtaaria.

Puuston määrä (m3) ja bruttoarvo

Puutavaralaji Puuston määrä m3 Hinta €/m3 Yhteensä €
Mäntytukki 260 53,9 14 014
Kuusitukki 300 54,2 16 260
Koivutukki 185 41,7 7 714,5
Mäntykuitu 115 15,2 1 748
Kuusikuitu 75 18,2 1 365
Koivukuitu 190 15,00 2 850
Muu kuitu 125 10,00 1250
Yhteensä 1250   45 202

METSO-kohteilla puuston arvo määritetään pitemmän jakson, tässä esimerkissä kolme vuoden keskiarvona, millä tasataan puumarkkinoille tyypillistä kantohintojen vaihtelua. Metsäntutkimuslaitos kerää tietoa kantohinnoista alueellisesti.

Huom! Edellä esitetyt luvut ovat esimerkinomaisia. Puustomäärät selvitetään jokaisen kohteen osalta erikseen. Puun hinnat vaihtelevat alueellisesti ja viiveellä markkinahintojen muutosten mukaan.

I Alueen myynti valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin: 38 000 euroa

Kohde sijaitsee jo valtion omistuksessa oleva suojelualueen naapurissa ja maanomistaja päättää myydä kohteen valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tekee kohteesta hinnoittelulaskelman alueen metsätalousarvoon perustuen:

 

Puuston bruttoarvo 45 202 €
Maapohjan arvo 5 ha x 400 €/ha 2 000 €
Kokonaisarvon korjaus -20 % -9 440 €
Kohteen laskennallinen kauppahinta 37 762 €
 

Maanomistaja ja ELY-keskus sopivat maakaupan 38 000 eurolla.

Kohteen arvo määritetään ns. summa-arvomenetelmällä, jossa metsän eri omaisuusosien arvot, esimerkissä puusto ja maapohja, lasketaan yhteen ja niiden summa-arvoon tehdään ns. kokonaisarvon korjaus. Kokonaisarvon korjauksella poistetaan mm. verotuksen ja metsätalouden kulujen osuus. Korjauskertoimen suuruus vaihtelee kohteittain, ollen usein 15–30%. Kertoimen suuruuteen vaikuttaa kohteen metsätaloudelliset arvot mm. hakkuumahdollisuudet, korjuuolosuhteet ja alueen sijainti. Korjauskerroin määräytyy aina tapauskohtaisesti.

II Yksityisen luonnonsuojelualueen perustaminen: 36 160 euroa

Jos maanomistaja haluaa pitää alueen edelleen omistuksessaan ja  suojella alueen korvausta vastaan, vaihtoehto on yksityisen luonnonsuojelualueen perustaminen.

Korvaus muodostuu seuraavasti:

 
Puuston bruttoarvo 45 202 €
Kokonaisarvon korjaus -20 % -9 040 €
Kohteen rauhoituskorvaus 36 162 €
 

Erona ensimmäiseen vaihtoehtoon on omistusoikeus maahan. Kun alueelle perustetaan yksityinen luonnonsuojelualue, maapohjan hintaa ei korvata. Rauhoitusmääräyksissä kielletään mm. puuston käsittely.

III Alueen rauhoittaminen 20 vuoden määräajaksi: 14 000 euroa

Maaomistaja voi tehdä kohteelle myös 20 vuoden määräaikaisen suojelusopimuksen. Korvaus määritetään Metsäntutkimuslaitoksen kehittämällä SuojeluMotti-ohjelmistolla, joka laskee suojelusta aiheutuvan taloudellisen menetyksen verrattuna metsätaloudellisesti edullisimpaan käsittelyvaihtoehtoon, joka METSO-kohteilla on usein uudistushakkuu.

Korvaus muodostuu mm. puuston optimaalista hitaammasta kasvusta sekä pääoman sitoutumisesta, kun päätehakkuu viivästyy. Määräaikaisen rauhoituskorvauksen suuruus riippuu kohteen ominaisuuksista ja se voi niistä riippuen vaihdella melko paljon eri alueilla.

Suojelu Motti-ohjelmistolla määritetty korvaus esimerkkikohteen määräaikaisesta 20 vuoden suojelusta on 14 000 euroa.

Pysyvä suojelu eli maan myyminen valtiolle tai yksityisen suojelualueen perustaminen, tuottaa maanomistajalle esimerkkikohteella selvästi suuremman korvauksen kuin määräaikainen suojelu.

Suojelusta maksettavat korvaukset ovat yksityiselle maanomistajalle verovapaita.

Julkaistu 25.1.2016 klo 14.32, päivitetty 19.2.2016 klo 9.37