WWF:n pitkäaikainen Suomen pääsihteeri, metsänhoitaja Timo Tanninen
aloitti ympäristöministeriön ylijohtajana ja uuden
luontoympäristöosaston päällikkönä huhtikuussa 2009. Tannisen mukaan
Suomen tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen
EU-tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2010 mennessä.
- METSO on hyvä esimerkki uudentyyppisestä ajattelusta.
Vapaaehtoispohjalta kun lähdetään suojelemaan, niin tulokset ovat
kestäviä. Selvitysten pohjalta tiedetään, että monet metsänomistajat
eivät ole edes aikoneet hakata kaikkia metsiään joten omistajakunnasta
löytyy suojeluhalukkuutta. Tässä luotetaan siihen, että kun valtio tulee
vastaan ja korvaa taloudellisen menetyksen, niin suojelukohteita
löytyy.
- METSOn kokeiluvaiheen tulokset ovat lupaavia. Suojeluun tarjotaan
enemmän hienoja metsiä kuin mitä valtio pystyy ottamaan suojeluun.
Jotta rakennelma toimisi, valtion vastinrahaa on oltava. Seuraavalle
hallitukselle Tanninen heittää jo nyt haasteen. METSOn tavoitteissa
ollaan vasta alkutekijöissä ja vuoteen 2016 mennessä pitäisi saada
paljon lisää monimuotoisia elinympäristöjä suojeluun.
- Paljon lisää rahaa tarvitaan, jotta METSOn tavoitteet saavutetaan.
Kyse ei ole vain siitä, montako miljoonaa panostetaan, vaan mitkä ovat
heijastusvaikutukset. Jos suojelua ei toteutetakaan, sillä voi olla
negatiivisia vaikutuksia Suomen maineelle.
Miten tavoitetaan kaupunkilaismetsänomistajat joiden määrä kasvaa jatkuvasti?
- Kysymys on siitä miten yleisesti ottaen viestitään. Avoin ja
keskusteleva viestintä sekä uudet mediat, esimerkiksi sosiaalinen media
kannattaa ottaa käyttöön kaupunkilaisten tavoittamiseksi. METSO on
tarkoitettu kaikille ja jotta tavoitteet saavutetaan, kaikki keinot
täytyy ottaa käyttöön. Mutta näkisin myös, että metsänomistajakunnan oma
aktiivisuus ratkaisee pitkällä aikavälillä METSOn onnistumisen.
Timo Tannisella on reilu 10 vuoden kokemus toimimisesta
luonnonsuojelujärjestössä, WWF:n Suomen pääsihteerinä. Miten
järjestöosaaminen yhdistetään ministeriön virkamiesuraan metsänomistajan
hyödyksi?
- Metsänomistajat ovat ympäristöministeriön ja METSOn kumppaneita
siinä kuin metsäteollisuus, luonnonsuojelujärjestöt tai muut
ministeriöt. Järjestöt ovat tehneet hyvää työtä keräämällä tietoja
vapaaehtoisvoimin. Esimerkiksi WWF:n perintömetsäohjelma toimi METSOn
hengessä jo ennen METSOn käynnistymistä. Vaikka siinä ei liikkunut
yhtään rahaa, onnistuttiin saamaan suojeluun yli 1000 hehtaaria.
Lopuksi Tanninen tiivistää METSOn ytimen:
- METSO edustaa
vaihtoehtoa joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Ilman muuta on täysin
oikein, että maanomistaja saa korvauksen menettämistään myyntituloista.
Näin pitää olla.
