Sipoonkorven yhteistoimintahanke, Samarbete i Storskogen on yksi
seitsemästä valitusta metsäluonnon monimuotoisuuden
yhteistoimintaverkostohankkeesta. Sipoonkorven hankkeen päätavoitteena
on kehittää reilun sadan maanomistajan ja yli 7000 hehtaarin aluetta
yhteistoiminnan mallialueeksi, jossa harjoitetaan metsänhoitoa,
maataloutta ja luonnonhoitoa sekä eriasteista suojelua hyvässä
yhteisymmärryksessä.
Kävimme tutustumassa Vantaan, Sipoon ja Helsingin rajoilla
sijaitsevan Sipoonkorven lehtometsiin ja pyysimme yhtä maanomistajaa ja
hankkeen johtoryhmän puheenjohtajaa, Henrik Lindströmiä valottamaan hankkeen taustaa ja tulevaisuutta.
Mistä kaikki lähti liikkeelle?
Syksyllä 2008
eduskunnalle annettiin lakialoite Sipoonkorven kansallispuistosta.
Silloin muutaman henkilön voimin kutsuttiin maanomistajia keskustelemaan
asiasta. Kokouksessa päätettiin valita työryhmä pohtimaan vaihtoehtoja
kansallispuistolle. Toisen kerran kokoonnuttiin helmikuussa 2009 ja
yksimielisesti päätettiin viedä asia eteenpäin. Alusta pitäen METSO-
yhteistoimintaverkostohanke oli tärkeä tukijalka ja intressinä oli, että
laaja ja yhtenäinen metsäalue saataisiin säilytettyä ja nykyinen
toiminta voisi jatkua.
Miksi yhteistoimintahanke on teille tärkeä?
Tavoitteena
on, että kaikki tahot pystyisivät istumaan saman pöydän ääreen yhdessä
suunnittelemaan alueen metsätalouskäyttöä, luonnonsuojelua ja
virkistyskäyttöä. Pidämme myös tärkeänä, että alueelle saataisiin
pitkäaikainen suunnitelma.
Jos ette olisi saaneet METSOn kautta rahoitusta, miten näkisit alueen tulevaisuuden?
Kyllä
olisi ollut huomattavan paljon vaikeampaa saada asiaa eteenpäin. Eihän
yksityisillä maanomistajilla ole sellaista valtaa, osaamista tai
resursseja, joita näin ison joukon liikkeellesaaminen ja organisoiminen
vaatii.
Mitä Sipoonkorven yhteistoimintahankkeessa tapahtuu nyt syksyllä?
Ensin
kartoitetaan kaikki maanomistajat , ja lähetetään kutsu kokoukseen joka
on tarkoitus pitää joulukuun alussa. Metsäalueen toimijoita
koulutetaan, jotta kaikki alueen toimitsijat varmasti osallistuvat
hankkeeseen.
Mikä on maanomistajien määrä? Kuinka moni asuu muualla?
Maanomistajien
kartoitus on juuri meneillään, joten tarkkaa määrää en osaa sanoa.
Reilut sata heitä kuitenkin on. Arvioisin, että noin puolet
maanomistajista asuu täällä Sipoossa ja noin puolet muualla.
Miten suhtaudut ympäristöjärjestöjen väitteeseen, ettei heidän edustajiaan ole kutsuttu mukaan?
Maanomistajat
ovat hankkeen takana. Sen jälkeen, kun kaikki maanomistajat on saatu
koolle, järjestetään avoin tilaisuus, jonne luonnonsuojelujärjestöjen
edustajat ovat tervetulleita mukaan. Tilaisuus on tarkoitus järjestää
ensi vuoden alussa.
Mikä on yhteistoimintahankkeen rooli Sipoonkorven kansallispuistoon nähden?
Tavoitteemme
on kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja ja koota alueen toimijat saman
pöydän ääreen suunnittelemaan. Me haluamme herätellä päättäjiä,
maanomistajia ja alueen asukkaita näkemään vaihtoehtoisia ratkaisuja
kansallispuistolle. Yhteistoimintaverkoston alue käsittää yli 7000
hehtaarin alueen, kun suunnitellun kansallispuiston laajuus on noin 2000
hehtaaria. Tällä hankkeella saadaan huomattavasti suurempi yhtenäinen
alue suunnittelun piiriin ja voidaan taata kaikkien ryhmien intressit
kuten metsätalous, luonnonsuojelu ja virkistys.
Metsäkeskus Rannikko toteuttaa METSO-ohjelman yhteistoimintahanketta
Sipoossa yhdessä eri toimijoiden kanssa. Johtaja Karen Wik-Portin
kertoo, että hankkeelle on myönnetty vuosille 2009-2011 yhteensä 99000
euroa. Se käytetään mm. metsänomistajien ja toimijoiden koulutukseen,
metsänomistajien henkilökohtaiseen neuvontaan, tiedotukseen,
luonnonhoitosuunnitteluun sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön
vahvistamiseen, kuten maanvaihtojen suunnitteluun.
Yhteistoimintaverkostoilla toteutetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO).
Verkostojen avulla on tarkoitus edistää metsien
monimuotoisuutta, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä, uudenlaisia toimintatapoja ja -
kulttuuria sekä yhteistyötä ja vuorovaikutusta.
METSO-ohjelmaan liittyvän hankkeen edistymistä seurataan METSOn nettisivuilla. Seuraava juttu ilmestyy www.metsonpolku.fi –sivuilla vuoden 2010 aikana.
Kuvat:
Etusivun kuvassa Henrik Lindström.
Tämän sivun kuvassa lehtometsää Sipoonkorvessa.
Kuvat: Katja Huumo ja Marja Nousiainen
