Tulosta
2-2009 Uutiskirje
 

METSO turvaa Tytti Erosen metsän valkoselkätikan ruokailualueeksi

Maanviljelijä Tytti Eronen on nelikymppinen metsänomistaja Lopelta. Tytti suojeli reilun seitsemän hehtaarin metsäalueensa Joutsassa, Mieskonmäen kylässä. METSO-alueeseen kuuluu metsien lisäksi järvenrantaa sekä neljä pientä saarta, jotka ovat tärkeitä lintujen pesintäalueita.

Tytti löysi metsien monimuotoisuuden mahdollisuudet jo METSOn kokeiluvaiheen aikana luettuaan jutun metsäalan lehdestä.  Syksyllä 2007 Tytti soitti Etelä-Savon ympäristökeskukseen, tarjosi metsäänsä METSO-kohteeksi, ja siitä asia lähti eteenpäin. Keväällä 2008 Keski-Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat kävivät arvioimassa Erosen metsäpalstan.

Kiinnostusta metsien monimuotoisuuden turvaamiseen on, sillä Tytti on viettänyt metsässä paljon aikaa lapsuudestaan lähtien.

- Metsä merkitsee minulle tosi paljon. Isäni jo aikoinaan sanoi, että tätä aluetta ei hakata. Ajan kuluessa ja iän karttuessa alueen arvo luonnonsuojelun näkökulmasta on entisestään noussut. En voisi mitenkään edes kuvitella, että tätä metsää hakattaisiin, kertoo Tytti Eronen.

Metsä on lehtomaista kangasmetsää, jossa on kuusikkoa ja lehtipuita. Metsäasiantuntijat arvioivat, että metsä on yli sata vuotta vanhaa eikä siellä ole tehty metsähakkuita ainakaan viimeiseen 30 vuoteen. Metsässä on runsaasti lahopuita ja koivupökkelöissä on havaittu mm. valkoselkätikka.

Ikuisesti suojeltu

Tytin metsästä muodostettiin yksityinen suojelualue, hän sai korvauksen puustosta ja maapohja jäi hänen omistukseensa. Suojelupäätös on ikuinen, joten hän voi varmistaa metsän monimuotoisuuden säilymisen myös tuleville sukupolville. Tyttiä kannusti METSOn pariin sekä luonnonsuojelun tärkeys mutta myös se, että hän sai puuston arvosta ihan mittavan korvauksen.

Tytti arvelee, ettei METSO ole vielä riittävän tunnettu metsänomistajien keskuudessa ja hän toivookin lisää tiedotusta aiheesta.
- Metsänomistajat luottavat eniten metsänhoitoyhdistysten ammattilaisiin. Sinne toivottaisiin lisää tietoa ja osaamista myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen keinoista.
 
Tytti arvelee, että monet metsänomistajat ovat hiljaa itsekseen päättäneet, että joku osa metsästä jätetään hakkuiden ulkopuolelle. METSOn tunnettuuden lisääntyessä näitä alueita voitaisiin aktiivisemmin lähteä tarjoamaan kohteiksi. Tytti on kertonut METSO-ohjelmasta lähipiirilleen ja tuttavilleen ja kannustaa jatkossakin metsänomistajia turvaamaan monimuotoisuutta metsissään METSOn avulla.

Tulevaisuudessa Tytti voi nauttia lempiharrastuksistaan lintujen tarkkailusta sekä luonnossa kulkemisesta omassa metsässään. Lintuharrastajalle valkoselkätikan bongaaminen on hieno kokemus. Tytin suojeltu metsä voi jatkossa toimia kotina ja kasvualustana monelle harvinaiselle ja uhanalaiselle lajille.

Lopuksi Tytti lähettää terveisiä Keski-Suomen ympäristökeskukselle.  Hän toivoo, että suojeltu alue voitaisiin merkitä jotenkin. Määrärahat olivat keväällä loppuneet, joten kyltin asennus jäi. Jos tulevana vuonna saadaan lisää määrärahoja, Tytti ilahtuisi, jos alueelle saataisiin kyltit kertomaan kulkijoille yksityisestä suojelualueesta.

Kuvat: Tytti Eronen