Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt viisi METSO-ohjelmaa
tukevaa tutkimushanketta. Hankkeiden rahoitukseen on myönnetty yhteensä
noin 200 000 euroa per vuosi. Hankkeet liittyvät talousmetsien
monimuotoisuuden lisäämisen toimenpiteisiin sekä
METSO-yhteistoimintaverkostoihin. Tutkimukset valmistuvat viimeistään
vuoden 2012 loppuun mennessä.
Yksi rahoitusta saavista tutkimushankkeista on Oppivat verkostot
metsien monimuotoisuuden hoidossa, jossa tutkijana on Riikka Borg
Tampereen yliopistolta. Hankkeessa tutkitaan syksyllä 2009
käynnistyneitä Metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostoja.
Yhteistoimintaverkostot on yksi METSO-ohjelman toteuttamiskeinoista, ja
niiden tavoitteena on edistää sekä monimuotoisuutta että maaseudun
elinvoimaisuutta. Yhteistoimintaverkostojen selvimmät haasteet niiden
vaikuttavuuden kannalta liittyvät siihen, että verkostot ja neuvonta
ovat aktivoineet metsänomistajia vain kapea-alaisesti ja tilapäisesti.
Oppivat verkostot metsien monimuotoisuuden hoidossa -hanke tukee
yhteistoimintaverkostojen toimintaa.
Oppivat verkostot metsien monimuotoisuuden hoidossa -tutkimushanke
toteutetaan Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitoksella.
Tutkija Riikka Borg valottaa hankkeen tavoitteita ja toteutumista.
Miten tutkimushanke edistää METSOn tavoitteiden toteutumista?
– Hankkeen
avulla voidaan päästä yli niistä ongelmakohdista, jotka
kokeiluhankkeiden aikana havaittiin. METSOn tavoitteiden toteutuminen
edistyy, kun hankkeessa järjestettävien työpajojen ja muun aktivoimisen
kautta metsänomistajat innostuvat monimuotoisuuden turvaamisesta.
Miten metsänomistaja hyötyy hankkeesta?
– Metsänomistajien
paikallistuntemusta halutaan hyödyntää. Kun metsänomistajien ääni
pääsee kuuluviin, voi tapahtua voimaantumista eli halua toimia
aktiivisemmin esimerkiksi metsien suojelussa tai luonnonhoidossa.
Tutkimuksen tavoitteena on kehittää yhteistoimintaverkosto
sellaiseksi, että etenkin metsänomistajat muiden toimijoiden ohella ovat
asiantuntija-asemassa verkoston toiminnassa. Näin saavutetaan
suojelutoiminnan hyväksyttävyys ja luodaan pohjaa jatkuvuudelle.
Miten tämä konkretisoituu?
– Tavoite
konkretisoituu siten, että metsänomistajia herätellään
METSO-viestinnällä ja heitä rohkaistaan mukaan verkoston toimintaan,
esimerkiksi pohtimaan mahdollisia verkostoon valittavia alueita ja
niiden kytkeytyvyyttä. Kun paikallistieto otetaan mukaan
suunnitteluprosesseihin, verkoston toiminnasta tulee myös
metsänomistajien mielestä hyväksyttävämpää verrattuna siihen, että
kaikki toiminta olisi ns. ylhäältä alas -sanelua. Jos
yhteistoimintaverkosto näin juurtuu paikallistasolle, sen toiminta
mahdollisesti jatkuu myös verkostoprojektin jälkeen ja METSOn tavoitteet
edistyvät omalla painollaan.
Tutkimusta suunnataan niin, että yhteistoimintaverkostot saavat tutkijan tiedoista ja taidoista mahdollisimman paljon irti.
– Haluan
korostaa, että tutkimushankkeessa on tarkoitus toimia
yhteistoimintaverkostojen tarpeiden ja toiveiden mukaan, sanoo Riikka
Borg.
Rahoitusta saivat seuraavat tutkimushankkeet:
– Häiriödynamiikkamalli talousmetsien käsittelyssä: nykyinen tietämys ja soveltaminen Suomen oloihin. Hankkeesta vastaa Timo Kuuluvainen Helsingin yliopiston metsäekologian laitokselta.
– Energiapuun korjuun vaikutukset lahottaja- ja sienijuurisienten runsauteen ja monimuotoisuuteen 5 ja 10 vuotta korjuun jälkeen. Hankkeesta vastaa Janne Kotiaho Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitokselta.
– Metsien monimuotoisuuden kustannustehokas suojelu aluetasolla. Hankkeesta vastaa Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
– Oppivat verkostot metsien monimuotoisuuden hoidossa. Hankkeesta vastaavat Yrjö Haila ja Ari Jokinen Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitokselta.
– Metsien ekosysteemipalveluiden yhteensovittaminen yhteistoimintaverkostoissa. Hankkeesta vastaa Paula Horne Pellervon taloudellisesta
tutkimuslaitoksesta (PTT). Yhteistyökumppaneita ovat Suomen
ympäristökeskus (SYKE) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla).
Lisätietoja:
Oppivat verkostot metsien monimuotoisuuden hoidossa -tutkimuksesta: Riikka Borg, 040 190 4014, etunimi.sukunimi@uta.fi
Maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusvaroista rahoitetuista
METSO-tutkimushankkeista: FT, suunnittelija Katja Matveinen-Huju, maa-
ja metsätalousministeriö, puh. 09 160 52418, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Kuvat:
Etusivun kuvassa puustoltaan vanhaa lahopuustoista lehtoa, lehtomaista kangasta ja -korpea.
Kuva: Kari Kemppainen
Tämän sivun kuvassa Sipoonkorven METSO-kohde.
Kuva: Marja Nousiainen
