26.05.2010 | METSO monimuotoisuuden vuoden lippulaivana

YK on nimennyt kuluvan vuoden kansainväliseksi biodiversiteettivuodeksi (International Year of Biodiversity, IYB). Teemavuoden tärkeimmät tavoitteet ovat yleisen tietoisuuden lisääminen luonnon monimuotoisuudesta ja sen uhanalaisuudesta, monimuotoisuuskeskustelun ja -päätöksenteon herättely poliittisella kentällä ja kaikkein tärkeimpänä monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttäminen.

Ympäristöneuvos Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä kertoo monimuotoisuuden vuoden linkittyvän yhteen monien kansallisten monimuotoisuutta turvaavien toimien kanssa. Monimuotoisuuden suojelu sinänsä on jatkuva tavoite ja suojelutoimet ovat monivuotisia. Kuusinen näkeekin monimuotoisuuden vuoden tärkeimpänä antina tiedottamisen ja tietoisuuden kasvattamisen.

Tärkein kansallinen työkalumme metsien monimuotoisuuden suojeluun on Kuusisen mukaan METSO –ohjelma. Vaikka Suomessa on paljon metsää, sitä pitää suojella ja hoitaa monimuotoisuuden vaalimiseksi, sillä talousmetsä on biodiversiteetin näkökulmasta varsin yksipuolista. Kuusinen kertoo, että monimuotoisuuden vuosi on myös vuosi, jolloin METSO –ohjelmaan suunnatut varat ovat kolminkertaiset verrattuna aiempiin vuosiin. Niinpä myös suojelutavoitteet ovat entistä kunnianhimoisempia.

Tietoisuuden lisääminen on tärkeällä sijalla

Luonnonsuojeluliiton koordinaattori Hannele Ahponen muistuttaa parin vuoden takaisesta EU:n mielipidemittauksesta, jonka mukaan suomalaiset ovat EU:n kansoista vähiten huolissaan luonnon monimuotoisuudesta. Kuitenkin puolet Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia. Monimuotoisuuden katoamisella on vaikutuksia elämänlaatuun, elinympäristöön, terveyteen ja bruttokansantuotteeseen.

Tutkimus lisää tietoisuutta. Kattavan tieteellisen tiedon välittäminen päättäjille on olennainen osa monimuotoisuuden suojelua. Maa- ja metsätalousministeriön tutkimusjohtaja Mikko Peltonen kehuu sitä ainutlaatuisuutta, jolla monimuotoisuuden tutkimusohjelma MOSSEn (2003-2006) tutkimustuloksia hyödynnettiin METSO –ohjelman toisen vaiheen valmistelussa. MOSSEn tuloksia käytetään tälläkin hetkellä talousmetsien luonnonhoidossa. METSOon myös kuuluva PUTTE –ohjelma (2009-2016) kartoittaa puutteellisesti tunnettuja ja uhanalaisia metsälajeja.
Vaikka tutkimus on jatkuvasti käynnissä, tietoa suojelupäätösten tekemiseen on jo riittävästi. Ahponen muistuttaakin monimuotoisuuden vuoden toisesta tärkeästä tavoitteesta: vaikuttamisesta poliittisiin päätöksiin niin, että ne olisivat monimuotoisuuden näkökulmasta kestävämpiä. Päätöksiä on kyllä tehty, mutta monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan lisää. Suomi on sitoutunut biodiversiteetin suojeluun hyväksymällä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Rio de Janeirossa vuonna 1992. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia on laadittu vuosille 2006-2016.

Tapahtumia ja toimintaa

Monimuotoisuuden vuonna järjestetään eri organisaatioiden toimesta monenlaisia tapahtumia. Toukokuun 22. päivä on julistettu kansainväliseksi biodiversiteettipäiväksi. Teemavuosi tiivistyy Japanissa lokakuussa järjestettävään biodiversiteettisopimuksen kymmenenteen osapuolikokoukseen.

Konkreettisiakin toimia on monella eri tasolla. Suomen luonnonsuojeluliitolla on kunnille ja seurakunnille suunnattu luontohaastekampanja, johon hyväksytään mukaan myös METSO –alueita. Ympäristöministeriö on juuri lahjoittanut Life Web –metsiensuojeluprojektiin 250 000 euroa. Tuki suunnataan Tansaniaan, jossa tuetaan vapaaehtoista luonnon monimuotoisuuden suojelua.

Ensi vuosi on YK:n kansainvälinen metsävuosi.

Lisätietoja
Ympäristöneuvos Mikko Kuusinen, Ympäristöministeriö, p. 020 490 7113, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Koordinaattori Hannele Ahponen, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 09 228 08 235, etunimi.sukunimi@sll.fi

Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen, Maa- ja metsätalousministeriö, p. 09 1605 2410, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Suomen Luonnonsuojeluliiton Lumo-sivusto
Tilaa tästä Luonnon Kirjo –uutiskirje