26.05.2010 | Taiteilija Kim-Peter Waltzerille metsät ovat aarreaittoja
| Kim-Peter Waltzer Herttoniemen Vanhankaupungin lahdella |
Vuosaaressa varttuneelle taiteilijalle pääkaupunkiseudun vanhat metsät ja luonnonsuojelualueet ovat rakkaita. Biologiasta ja orgaanisista muodoista varhain kiinnostunut Waltzer kokee metsät löytöretkinä, joissa jo lapsena ihmeteltiin vaskitsoja, vesiliskoja ja muita luonnonolentoja.
- Minulle metsät ovat aarreaittoja. Niistä löydän ainesosia ajattelulleni ja taiteelleni, Waltzer kertoo.
Taiteilijaksi nuorena havahtunut mies palaa metsään kuin alkukotiinsa lepäämään, liikkumaan ja lumoutumaan. Luonnonruoan ystävälle metsät tarjoavat sielunravinnon lisäksi herkullisia pöydänantimia: sieniä, marjoja ja riistaa.
Orgaaniset muodot heijastuvat teoksissa
Kuvanveistäjän elkein Waltzer kuvailee kotimaisemissaan Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonpuistossa kelopuiden muotoja ja tutkiskelee kevätauringossa sulavia jääpuikkoja. Hän kertoo luonnollisten muotojen heijastuvan taiteeseen vahvojen unien ja alitajunnan voimasta.
Veistosten luominen on taiteilijalle samaa luonnon tutkimista ja luontosuhteen ylläpitämistä, joka käynnistyi jo lapsuudessa. Taideteosten muodot ja materiaalit ovat luonnollisia ja ikiaikaisia. Hahmot saavat muotonsa kivessä, pronssissa ja kristallissa. Orgaanisuus kuuluu myös taiteilijan runoudessa.
Luonnollisuus ja luonnonläheisyys näkyvät vuonna 2009 Valamon luostariin valmistuneessa kokonaistaideteoksessa, Sillankorva -rakennuksessa. Teoksessa käytetyt materiaalit ovat parasta puuta ja kiveä - tervaleppää ja saarnia sekä Ilomantsin mustaa kiveä ja Lapin marmoria. Taiteilijoita, hengenihmisiä ja yritysjohtajia vieraikseen kutsuvassa teoksessa on yhteisten tilojen lisäksi kolme huonetta, keljaa, joista jokainen on nimetty metsäneläimen mukaan - on karhunpesä, ketunpesä ja linnunpesä.
Waltzer harkitsee metsiinsä METSOn keinoja
Taiteilija näkee ja kokee metsissä monenlaisia arvoja ja estetiikkaa. Vanhat suojellut metsät ovat kauniita, mutta omalla tavallaan esteettisiä ovat myös hyvin hoidetut talousmetsät. Waltzerin mukaan metsätalous ja metsien suojelu voivat toteutua yhtäaikaisesti. Hän puhuu pehmeämpien metsänhoitokeinojen puolesta. Waltzer tituleeraa itseään etä-metsänomistajaksi ja kertoo harkitsevansa pohjoiskarjalaisiin metsiinsä METSO –ohjelman suojelukeinoja.
Waltzerin maille, Ilomantsin Waltzerinvaaraan, metsänhoitosuunnitelman tehnyt Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ari Karhapää kertoo, että metsässä on luonnontilainen puro ja lampi, joiden suojeluun haetaan Kemera -tukea. Karhapää puhuu varsin innostuneena Waltzerinvaaran luontoarvoista ja odottaa kevään kuluessa metsässä tehtävää kartoitusta.
Waltzer kannustaa suomalaisia uudenlaiseen metsän arvostukseen. Metsiä voidaan kokea luovalla ja henkisellä tavalla, ei ainoastaan talous- tai suojelumetsinä. Maailmalla matkanneelle taiteilijalle suomalaisuus on nimenomaan kotimaan luonnossa ja metsissä. Vaikkapa Kalifornian Muir Woodsissa puut ovat omalla tavallaan jylhiä, mutta eivät vedä vertoja suomalaisille.
Waltzerin mukaan Suomi elää edelleen monessa mielessä metsistä ja suomalaisilla metsillä on valoisa tulevaisuus.
Lisätietoja
Taiteilija Kim-Peter Waltzer, Doomwatch Oy, p. 050 5544 687, kim-peter(at)doomwatch.fi
Toiminnanjohtaja Ari Karhapää, Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistys, p. 0400 243 681, etunimi.sukunimi@mhy.fi
Sillankorva –kokonaistaideteoksesta lisätietoja Valamon luostarin sivuilta.
Kuvassa Kim-Peter Waltzer Herttoniemessä Vanhankaupungin lahdella.
Kuvaaja: Tarja Laukkanen