28.06.2010 | Zonation auttaa saavuttamaan METSOn tavoitteet
 |
| Suojelu- ja metsätalousalueet Etelä-Savon metsissä. |
Zonation on tulevaisuuden analyysityökalu, jonka avulla arvioidaan METSO-ohjelman tavoitteiden ja luonnon tilaa kuvaavien maanlaajuisten aineistojen perusteella mitkä alueet ovat käyttökelpoisia metsien tärkeiden monimuotoisuusarvojen ylläpitämisessä. Jutussa on haastateltu Zonationin parissa työskenteleviä keskeisiä henkilöitä: menetelmän luojaa, professori Atte Moilasta ja tohtorikoulutettava Joona Lehtomäkeä Helsingin yliopistosta sekä luonnonhoidon asiantuntija Antti Leinosta Etelä-Savon metsäkeskuksesta.
Mikä Zonation on?
- Zonation-tietokoneohjelma on päätösanalyysityökalu, jota voidaan käyttää mm. resurssien tehokkaaseen kohdentamiseen. Menetelmä perustuu ekologiseen paikkatietoon siitä, missä suojelun kannalta keskeiset lajit sekä elinympäristöt esiintyvät. Menetelmällä voidaan huomioida luonnonsuojelun lisäksi myös muita maankäyttömuotoja, tiivistää Atte Moilanen ja jatkaa:
- Tarkat prioriteettikartat ovat helppo tapa visualisoida menetelmän tuloksia.
Zonation oli mukana jo Metsähallituksen suojelualueverkoston 10 000 hehtaarin laajennuksen valinnoissa, mutta varsinainen yksityis-METSOn pilotti on Etelä-Savossa. Etelä-Savon metsäkeskuksessa toteutetaan parhaillaan Zonation-analyyseja ja ensimmäiset tulokset ovat valmiina syyskuun alkuun mennessä.
Miten Zonation auttaa METSOn tavoitteiden saavuttamista?
- Kun METSO-ohjelma käynnistyi, herättiin siihen, että oikeasti vaatii työtä saavuttaa METSOn tavoitteet, kertoo Antti Leinonen Etelä-Savon metsäkeskuksesta.
- Metsävaratietoa on, mutta eihän niitä välttämättä osata katsoa METSOn tavoitteiden näkökulmasta. Tällä työkalulla saadaan tietoa laajemmista kokonaisuuksista.
Antti Leinonen odottaa Zonationilta paljon:
- Kun saadaan kokonaisnäkemys siitä, missä ja kuinka paljon METSO-ohjelman mukaisia luontoarvoja on, voidaan metsänomistajille tarjota aktiivisesti METSOn tuomia mahdollisuuksia ja edistää samalla myös tehokkaasti ohjelman ekologisten tavoitteiden toteutumista.
Joona Lehtomäki valottaa Zonationin hyödyllisyyttä:
- Metsäkeskusten metsävaratietojen ja ympäristökeskusten paikkatietojen sekä muiden aineistojen laajempaan hyödyntämiseen ei ole aiemmin ollut tarvittavia menetelmiä. Zonation-ohjelman avulla massiivisia tietomääriä voidaan analysoida tieteelliseen tietoon perustuvien periaatteiden mukaisesti. Maastossa tehtävää tiedon keruuta menetelmä ei tule korvaamaan, mutta sen avulla voidaan nähdä hyvälaatuisten kohteiden arvo osana hyvin kytkeytynyttä suojelualueverkostoa.
Kokemuksia maailmalta – Zonationin sovelluskohteita
Science – lehden artikkelissa esiteltiin kansainvälistä hanketta Madagaskarissa, missä Zonationia käytettiin tekemään ehdotus maan suojelualueiden laajentamiseen. Maassa oli tehty poliittinen päätös kolminkertaistaa suojellun metsän pinta-ala. Atte Moilanen kertoo:
- Merkittävä osuus Madagaskarin lajistosta ei esiintynyt suojelualueilla. Metsiä oli hakattu kovaa vauhtia ja oli vaarana, että monet lajit häviäisivät kokonaan sukupuuttoon. Madagaskarin alueen tasapainoinen laajennus oli merkittävä systemaattisen suojelusuunnittelun ja Zonationin sovelluskohde.
- Madagaskar on myös METSOn kannalta kiinnostava, sillä hankkeissa on samankaltaisuutta. On olemassa oleva suojelualueverkosto ja kun alueet analysoidaan ja priorisoidaan, pystytään suojelemaan monimuotoisuutta siellä missä sitä eniten on.
Muita kansainvälisiä Zonationin toteuksia ovat esimerkiksi Englannin perhosille suunnitellut hoitomaisemat, sekä Etelä-Australian Melbournen kaupunkialueen laajennuksen tarkastelu. Ratkaistavia kysymyksiä olivat mm. miten pitäisi suunnitella luonnonsuojelualueita, mihin tulisi sijoittaa liikenneyhteydet ja uudet asuinalueet, jottei häirittäisi alueella asuvia kotoperäisiä lajeja.
Etelä-Savon pilotin lisäksi vastaavia muitakin yhteistyöhankkeita on käynnissä sekä Suomessa että ulkomailla. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio vetää hanketta, joka kartoittaa millaisia suunnittelutarpeita METSO:n käytännön toteuttajilla on, SYKE:n kanssa tehdään yhteistyötä menetelmien kehittämisen sekä soveltamisen parissa ja Metsähallituksen kanssa pohditaan valtion suojelualueiden painopisteitä.
Etelä-Savon pilotti valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuoden 2011 aikana aloitetaan analyysit muiden metsäkeskusten alueella sekä pyritään tuomaan metsien lisäksi muita elinympäristöjä, kuten suot ja pienvedet, mukaan tarkasteluun. Koko maan kattavaan, kaikkien asiantuntijoiden käytössä olevaan työkaluun tähdätään noin vuonna 2014.
Lisätietoja:
Atte Moilanen, professori – luonnonsuojelun päätösanalyysin menetelmät, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puh. 09 191 57753 tai
Joona Lehtomäki, tohtorikoulutettava – luonnonsuojelubiologia, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puh. 09 191 57753.
Molemmat työskentelevät Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksen metapopulaatiobiologian tutkimusryhmässä.
Antti Leinonen, luonnonhoidon asiantuntija, Etelä-Savon metsäkeskus, etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi, puh 020 772 7525.
Tuomas Haapalehto, valtakunnallisen Zonation-projektin koordinaattori, tuomas.haapalehto@jyu.fi, tai tuomas.haapalehto@metsa.fi, puh. 0205 64 5062.
Linkkejä:
Helsingin yliopiston Zonation - sivut
Etelä-Savo -pilotin verkkosivut
Metsähallituksen METSO-sivut
Suojelu- ja metsätalousalueet Etelä-Savon metsissä.
Suojelualueet:
musta = valtio
punainen = yksityiset
Talousmetsät:
harmaa = valtio
vihreä = yksityiset
Valkoiset alueet ovat yritysten ja yhteisöjen metsiä.
