Luonnonhoidon kehittämishankkeet

METSO-lehtoa
Lehdot ovat yksi luonnonhoidosta hyötyvä elinympäristö. © Kuva: Markku Meriluoto.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamat valtakunnalliset luonnonhoidon kehittämishankkeet tukevat METSO-ohjelman käytännön toteutusta talousmetsissä. Hankkeilla säilytetään tai parannetaan talousmetsien luonnonarvoja sellaisissa elinympäristöissä, joissa aktiivinen luonnonhoito tai ennallistaminen on tarpeen.

Hankkeissa

  • kehitetään uusia luonnonhoidon toimintatapoja
  • toteutetaan käytännön luonnonhoitoa ja
  • lisätään viestintää luonnonhoidosta ja METSO-ohjelmasta.

Vaikka luonnonhoidon toimenpiteitä suoritetaan paikallisesti, tuottavat hankkeet tietoa ja toimintamalleja, jotka ovat sovellettavissa koko maassa.

Hankkeet kestävät yleensä useamman vuoden, mutta rahoituksesta päätetään vuosittain.

Vuonna 2019 käynnissä olevat hankkeet ja niiden tavoitteet (suluissa hankkeen vetäjät ja toimintavuodet)

  • Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsän- ja luonnonhoidon keinoja kohdentamalla (Lajiturva-hanke): Tehostaa lajien esiintymisestä kertovan tiedon käyttöä. Hankkeessa päivitetään kymmenen vuotta sitten kehitetty toimintamalli, joka on tuonut uhanalaisten metsälajien esiintymätiedot ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä metsäalan toimijoiden käyttöön. Tutustu Lajiturva-hankkeen kotisivuihin sekä aiemmin kehitetyn toimintamallin julkaisuun (pdf) ja toimintamalliin. (Tapio Oy, Suomen metsäkeskus, Suomen ympäristökeskus, 2019–2021)
  • Potentiaaliset tulvametsät ja metsäluhdat (Potut-hanke): Luodaan menetelmiä monimuotoisuuden kannalta merkittävien tulvametsien ja metsäluhtien kartoittamiseen ja tunnistamiseen sekä kehitetään toimintamalleja kohteiden tilan parantamiseksi ottaen huomioon myös vesiensuojelun ja tulvasuojelun tarpeet. Pilottialueilla Perniönjoella ja Iijoella toimintaa kehitetään yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa. Tutustu Potut-hankkeen kotisivuihin (Suomen ympäristökeskus, ProAgria Oulu ry, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset, 2019–2021)
  • Lisää vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta suojavyöhykehakkuisiin: Kehittää suojavyöhykehakkuita kustannustehokkaammiksi ja vaikuttavimmiksi tutkimuksen, menetelmäkehityksen, koulutuksen ja viestinnän keinoin. Tutustu hankkeen tiedotteeseen (Jyväskylän yliopisto) ja esittelyyn (slideshare.net) (Jyväskylän yliopisto, Suomen metsäkeskus, Finsilva ja Metsä Group, Jyväskylän kaupunki, 2017–2019).
  • Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla: Yhdistää pienten suojeltujen lehtoalueiden ja niitä ympäröivien laajempien talousmetsien hoito siten, että luonnonhoidon ja metsänomistajan tavoitteet kohtaavat. Tutustu hankkeeseen (metsakeskus.fi) ja siitä tehtyyn lehtijuttuun (metsaan-lehti.fi) (Suomen metsäkeskus, Pirkanmaan ELY-keskus, Metsähallituksen luontopalvelut, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, paikallisia metsätoimijoita, 2017–2020).
  • Tuli takaisin metsiin: Pysäyttää luonnonhoidollisten kulotusten väheneminen ja kääntää hallittu tulen käyttö talousmetsissä kasvu-uralle. Tutustu hankkeeseen (tapio.fi) ja sen tuottamaan raporttiin Tuli takaisin metsiin - kulotuksiin kannustamisen perusteet, tavoitteet ja tukeminen (Tapio Oy, Suomen metsäkeskus, 2017–2019).

Lisätietoja:

Vanhempi tutkija Kaisu Aapala, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 052, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 040 7210 687, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Julkaistu 6.7.2018 klo 15.18, päivitetty 30.7.2019 klo 9.21